Edelliseen merkintään tulleessa kommentissa muistutettiin, että minun pitäisi vastailla tyttöjen treffi-ilmoituksiin. Asia on tullut puheeksi oikeastaan vain erääseen merkintään kirjailemassani kommentissa, mutta minä olen, uskokaa tai älkää, vastaillut tyttöjen ilmoituksiin! Tai ainakin yhteen ilmoitukseen. Treffipaikkojen tytöillä on rima jossain aivan muualla kuin minun tasolla, joten käytännössä sellaisia ilmoituksia, joihin minun kannattaa edes harkita vastaavani, on hyvin vähän. Yksi kuitenkin löytyi taannoin. Pidin huolen, ettei vastaukseni ollut liian pitkä, mutta että tulin sanoneeksi siinä jotain ja olleeni asiallinen mutta hauska. Pituudeltaan se oli ehkä minun kirjoittaman blogimerkinnän pituinen, ja siinä oli huomattavan paljon positiivisempi (mutta kuitenkin aavistuksen itseironinen) pohjavire kuin mihin tässä blogissa saa ikinä tottua.
Odotin monta päivää, mutta hän ei sen vertaa vaivautunut että olisi lyhyesti vastannut "Kiitos vastauksestasi, mutta et ole sitä mitä etsin". No, pitihän arvata että niin käy, kun yrittää mukavanoloista, omanikäistä, aavistuksen nörtähtävää ja omiin silmiin kaunista naista itseäni 20 vuotta vanhemman, siilitukkaisen ja ketjussa polttavan örisevän sekakäyttäjän sijasta. Viikon odottelun jälkeen piilotin profiilini, kun moni tämän blogin lukija tuntui löytävän sen niin helposti, ja ajattelin varmuuden vuoksi hävetä. Voisi sen tietysti kai uudestaan tuoda esiin, ymmärtääkseni sille ei ole tapahtunut mitään, se ei vain näy missään.
Ymmärrän kyllä Internetin olevan monilta ominaisuuksiltaan ylivoimainen seuranlöytämisareena - kavereita on löytynyt ja se yksi ainoa seurustelusuhteenikin - mutta jotenkin ehkä kuvittelen, että olisi mukavampaa löytää tyttöystävä netin ulkopuolelta maailmasta, jossa reagointi sanoihin olisi välitöntä, eikä tarvitsisi viikkokaupalla odotella, josko arvon neiti laskeutuisi tasolleni ja alentuisi lausumaan edes että ei. Tietysti välitön palaute on tähänkin asti ollut yksi niistä syistä, miksi kynnykseni toimia on korkea.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Olen selaillut noita ilmoituksia myös, ja kauan sitten joihinkin vastailin. Mutta nykyään... suoraan sanottuna nuo ilmoituksia tehtailevat naiset ovat todella outoja tai ainakin saan hyvin outoja viboja niistä teksteistä.
Ja ulkonäöltäänkin ovat mitä ovat, paremman näköisiä on Stadi pullollaan. Joten ei löydy meikäläiselle sopivaa tapausta netistä.
Samaa mieltä Fascian kanssa. Tosin sekä nettitreffit että chatit ovat vuosien mittaan rappeutuneet. Tuossa vuosituhannen vaihteessa molemmat olivat passeleita paikkoja löytää fiksua, mukavaa ja keskustelukykyistä seuraa, ja tuli sieltä joskus reaalielämän pildeäkin. Oikkuilijat ja perseestä reväistyt kotkat lisääntyivät progressiivisesti siitä alkaen, ja nykyäänhän molemmat ovat täysin tupakoivien yksinhuoltajien pilaamia.
Pituudeltaan se oli ehkä minun kirjoittaman blogimerkinnän pituinen --
Tuosta semmoinen kommentti, että viestisi saattoi olla liian pitkä. Se siis saattoi tuntua päällekäyvältä tai siinä oli esimerkiksi liikaa asiaa ensimmäiseksi viestiksi.
Omien kokemusten mukaan suht lyhyetkin ensimmäiset viestit toimivat aivan tarpeeksi hyvin nettimaailmassa kunhan niihin vain aina sisällyttää jonkin koukun neidin vastattavaksi. Suurin osa ei kuitenkaan vastaa, muutama lähettää yhden vastaviestin ja loppujen kanssa pääsee melko varmasti yksille (ja vain yksille :)) treffeille. Tässä yhteydessä loput on hieman muutamaa ja nollaa suurempi kokonaisluku sekä suurinta osaa huomattavasti pienempi.
Jos otantana on vain yksi yritys, niin ei sen perusteella mitään voi päätellä. Lähettele lyhyehköjä viestejä päivittäin useille naisille, niin varmaan saat vastauksia. Eikä naisellekaan aina vastata. Ei silloinkaan, vaikka on kuvallinen, hyvin kirjoitettu profiili ja ulkonäkökin objektiivisen palautteen perusteella ok. Kaikki eivät kiinnostu kaikista, eikä tarvitsekaan. En minäkään loukkaannu siitä, jos joku ei minulle vastaa, enhän itsekään vastaa läheskään kaikille.
hei,
yksi vastaus on hyvä alku, lisää vaan vastauksia naisten ilmoituksiin!
t. simppa
Omat kokemukset ovat samanlaisia kuin Tepolla. Saan ehkä noin puoleen lähettämistäni viesteistä vastauksen, ja oma ilmoitukseni on kuvaton ja erittäin lyhyt, joten siitäkään homma ei ole kiinni.
Pitkä viesti kertoo naiselle, että olet epätoivoinen ja lataat häneen liikaa odotuksia. Tuossa vaiheessa se on nykyään vielä numeropeliä, eli skene on rappeutunut siitä vuosituhannen vaihteen alusta.
Eikä pidä välittää siitä jos nainen vain päättää jättää jossain vaiheessa kirjoittamatta vaikka olisitte kirjoitelleet jo niin paljon että puhelinnumerot on vaihdettu tai tapaaminen sovittu. Se on tosi outo käytäntö, mutta sitä näyttää sattuvan meille kokeneemmillekin tieteenharjoittajille :).
Lisää vaan harjoitusta peliin, kyllä se siitä.
No, kenties innostun vielä kokeilemaan. Jos saisi toisen viestin laitettua vielä tänä vuonna.
Täytyy tunnustaa että joskus aikoinaan kun minulla oli ilmoitus niin en vastannut kuin yhdelle, kaikkein kiinnostavimmalle. Olisi pitänyt vastata niille muutamalle muullekin asiallisellekin mutta olin silloin sen verran ujo ja konflikteja välttelevä että en vain uskaltanut ja ehkä muissakin on sitä vikaa.
Itse olen pyrkinyt vastaamaan kaikille, nimenomaan sen verran että "anteeksi, minusta sinussa on vika x suhteessa meikäläisen persoonaan, minusta tuntuu että ei nyt jatketa tämän pidemmälle, kiitos kuitenkin että osoitit mielenkiintoa" tai jotain muuta vastaavaa. Vastaaminen on vähintäänkin minusta oikein sitä kohtaan että toinen on rohkaissut mielensä ja uskaltanut sanoa jotain.
Muuten: jos itse viihtyy koneiden parissa, kannattaa etsiä ihminen joka ymmärtää sitä koneella roikkumista. On jokseenkin hirveää siinä vaiheessa kun suhde kariutuu siihen että toinen ei kestä kun olet vaikkapa vain tunnin päivässä koneella tarkastaaksesi sähköpostit ja päivättääksesi blogin.
Lähetä kommentti