tiistai 30. kesäkuuta 2009

Kosketuksissa maailmaan

Helteet ovat imeneet minusta kaiken voiman, joten en jaksa marmattaa, mutta Ilman Naista -sarjakuvan osa 122 kalskahtaa pohjaidealtaan erittäin tutulta. Ilmeisen tulkinnan lisäksi näen erityisesti keskimmäisen ruudun havainnollistavan irrallisuuden tunnetta ja etäisyyttä muihin, jota itse koen jatkuvasti. Välillä syntyy yhteys muuhun maailmaan, mutta informaationvaihto on niukkaa ("kiitti."), ja sitten se katkeaa. Huomioitavaa on lisäksi, että tummiin pukeutunut hahmo ei ole kosketuksissa edes itseensä, toisin kuin etualalla oleva kaveri - vuoroaan odotellessa hän on vetänyt kätensä paidan hihoihin. Emme toki näe ensimmäisenkään koskettavan itseään, mutta hän on selvästi kosketuksissa maailman kanssa.

2 kommenttia:

Eufemia kirjoitti...

Luin tuon stripin jo jonkin aikaa sitten ja huvituin piirtäjän tarkkuudesta. En usko, että kummankaan, tummapaitaisen tai silmälasipäisen, kaverin käsien asento on lainkaan sattumaa, vaan päin vastoin ne on harkittu tarkkaan. Melkoista kehonkieltä nääs.

Tummapaitainen on torjuva. Hän on kietonut kätensä ympärilleen suojakseen, merkiksi siitä, ettei hän halua kenenkään tulevan lähemmäs. Hymykään ei auta kun kehonkieli viestii "pysy etäällä".

Silmälasipää taas suuntautuu ulospäin. Käsien asento on itsevarma, fallisuudessaan jopa hieman aggressiivinen, mutta ei lainkaan torjuva, päinvastoin.

Pälli kirjoitti...

Aika terävää sosiaalista kuvanluentaa!

Itseäni silmälasityyppi etoo ja ärsyttää. Ensimmäinen mieleen tuleva sana on "pervo". Tyyppi näyttää ensimmäisessä ruudussa siltä, että hekumoi mielessään naisen muotoja, joita kohta pääsee syleilemään - ei siis naista, vaan nimenomaan muotoja. Viimeisessä kuvassa miehen toinen käsi on epäilyttävän alhaalla. Yleensä pidän ihmisistä lähes poikkeuksetta, mutta tämäntyyppiset ovat luotaantyöntäviä.

Sen sijaan tämä tummapaitainen kaveri saa sympatiani puolelleen välittömästi. On totta, mitä Eufemia sanoi hymyn riittämättömyydestä. Toisaalta ainakin itselleni hymy kertoo siitä, että halua kohtaamiseen ehkä olisi, vaikka taidot tai rohkeus loppuvat kesken. Tummapaita näyttää, kuten usein vähemmän itseään esiin tuovat ihmiset, kätkevän sisäänsä jotain löytämisen arvoista.